Paikallisuutiset

Taide menee Töttöröperälle – Kolme Nevalan siskosta pystytti lapsuudenkotiinsa kesänäyttelyn Folk-viikoksi

Eija, Kaija ja Maija Liisa istuvat Jukolan portaille valokuvaa varten ja toteavat sen hyvin perinteiseksi kuvauspaikaksi.

Näillä portailla Nevalan sisaruksista on otettu muun muassa kouluunlähtökuvia ja monta muuta otosta.

Nyt valokuvan ottamisen syynä on taidenäyttely, jonka siskokset ovat pystyttäneet lapsuudenkotiinsa Haapaveden Töttöröperälle.

Näyttelyn avajaisia vietetään tiistai-iltana 25. kesäkuuta ja se on auki iltapäivisin Folk-viikon ajan.

Maija Liisa Nevala kertoo saaneensa idean kotinäyttelyyn jo vuosia sitten opiskellessaan taidehistoriaa. Opinnoissa sivuttiin myös arkkitehtuuria.

– Päähän pölähti ajatus, miten hienoja monet aivan tavalliset rakennukset ovat ja miten tärkeää on säilyttää niitä siinä olomuodossa kuin ne ovat olleet.

– Tämänkin ikäisiä rakennuksia museoidaan ja pidetään sen tyylisinä, millaisiksi ne on rakennettu, Maija Liisa kertoo ja viittaa Jukolaan.

Jukola on sisarusten isä Aimo Nevalan rakentama, vuonna 1960 valmistunut lautarakenteinen talo.

Alkuaikoina Jukolassa asui Nevaloitten 11-lapsinen perhe, ja kun lapset alkoivat lähteä maailmalle, yhteen kammariin muutti mummo.

Kukaan lapsista ei enää asu Haapavedellä. Sisarusten Annikki-äiti asui Jukolassa vuoteen 2006 asti. Sen jälkeen se on ollut talvet tyhjillään. Kesiä Jukolassa viettää pääasiassa Maija Liisa, mutta varsinkin Folkien aikaan pihapiiri täyttyy sisarusten ja näitten perheiden asuntoautoista ja teltoista.

Jukola on säilynyt pian 60 vuotta varsin alkuperäisessä kunnossa. Vain ikkunat on vaihdettu.

– Maailmalla olen kulkenut kaikenlaisissa näyttelyissä ja pikkuhiljaa on kypsynyt ajatus, että miksei omassakin kodissa voisi pitää näyttelyä, Maija Liisa kertoo.

Mukaan näyttelyyn Maija Liisa päätti kutsua siskonsa Eija Nevalan ja Kaija Kaikkosen, omaa sukua Nevala. Koska Jukola on näyte isän kädentaidoista, tuntui luontevalta rakentaa näyttely tämän jälkeläisten kädentaitojen ympärille.

– Äiti on opettanut meidät tekemään käsillä töitä ja kaikki me tytöt teemme jotakin. Kysyin tytöiltä, lähtisikö ne mukaan ja nehän lähti.

Kaija on tuonut Jukolaan näytteille mosaiikki- ja tilkkutöitä. Hän kertoo nauttivansa erityisesti väreistä ja niiden sommittelusta. Hän on koristellut mosaiikeilla muun muassa kitaroita.

– Korostan, että nämä ovat käytöstä poistettuja kitaroita, joita olen löytänyt esimerkiksi Facen roskalavaryhmistä. Ettei kenenkään tarvitse vetää hernettä nenään kitaran tuhoamisesta.

Eijalta näyttelyssä on hänen virkkaamiaan pitsiliinoja ja kohovirkkauksia, muun muassa neljä eri väristä Kalevala-peittoa.

Kalevala-peitto on Suomi 100 -juhlavuoden yhteisöllinen projekti, jossa tuhannet käsityöharrastajat virkkasivat Kalevala-aiheisia tilkkupeittoja. Niiden 24 neljä palaa ovat 19 eri suunnittelijan suunnittelemia. Persoonalliset värivalinnat tekevät jokaisesta peitosta omanlaisensa.

Maija Liisa on tehnyt esine-installaatioita ja tuonut näytteille ainoan tekemänsä suuremman käsityön, Kaukolan kansallispuvun. Lisäksi hän tarjoilee näyttelyvieraille runoja ja Jukolan talosta kertovia katkelmia kirjoittamastaan muistelmakirjasta Muisto jonka herätin.

Töitä on ripustettu Jukolan eteiseen, olohuoneeseen ja myös pihapiiriin.