Paikallisuutiset

50 vuotta täyttävä Sari Luukkonen kertoo viihtyneensä aina koulussa

Sari Luukkonen epäröi ensin syntymäpäivähaastattelun antamista, mutta muistaa sitten periaatteensa, jota opettaa niin lapsilleen kuin oppilailleenkin.

– Kieltäytymiseen pitää olla hyvä syy. Pitää haastaa itsensä.

Haastaa voi itsensä vaikka näin: Sarilla oli ollut pitempään haave asua perheen kanssa vuosi ulkomailla. Niinpä syksyllä 2007 Jouko-puoliso jäi vuorotteluvapaalle Haapaveden kaupunginjohtajan ja Sari luokanopettajan virasta, ja Luukkoset lähtivät vuodeksi Englantiin kartuttamaan kielitaitoa.

Ei ollut ihan yksinkertaista järjestää perheen elämää toiseen maahan.

– Asunto oli haastavin, kun oli seitsemän lasta ja pieni budjetti. Mutta motivaatio oli kova.

Itselleen Sari löysi netin työnhakusivustoilta myyjän paikan lentokentän kirjakauppa-kioskista. Lapset olivat koulussa ja esikoulussa, nuorin muutamana päivänä viikossa kerhossa.

– Jouko oli mun au pair. Hän opiskeli englantia ja kuskasi lapsia.

Englannin kielen oppiminen on aina kiinnostanut Saria. Hän sanoo olevansa ajattelumalliltaan matemaattinen, ja kielten oppiminen on ollut työn ja tuskan takana. Koulussa hän kuitenkin innostui seuraamaan omaa oppimistaan ja sitä miten opettaja pystyi asiaa edistämään.

Sari on kotoisin Ranualta viisilapsisesta perheestä. Isä oli maatalousmyyjä, äiti opettaja.

Myös Sari piti jo koululaisena opettajan ammattia varteenotettavana vaihtoehtona.

– Monet asiat kiinnostivat ja siksi luokanopen homma on ihanteellinen, vaihteleva.

– Minusta on aina ollut mukavaa olla koulussa. Edelleenkin opiskelen aina, kun vain tulee tilaisuus.

Viimeisin suurempi opiskelurutistus oli se, että Sari valmistui englannin kielen maisteriksi ja aineenopettajaksi vuonna 2013. Gradun hän teki omien lastensa kieltenoppimisesta.

Sari ei ole opettamalla opettanut lapsilleen englantia, mutta on altistanut nämä kielelle: on kuunneltu englanninkielisiä lauluja, luettu kirjoja, pelattu pelejä. Kaikki kahdeksan lasta ovat osanneet englantia varsin paljon jo kouluun mennessään.

– Ruokapöydän rutiinikeskusteluja me olemme käyneet usein englanniksi varsinkin maassa vietetyn vuoden jälkeen.

Sari kehuu kieltenopetuksen uutta opetussuunnitelmaa aivan valtavan hyväksi. Siinä ydinajatus on, että kieltä opetellaan kontekstissa – mielekkäissä käyttöyhteyksissä.

– Tarve oppia kieltä lähtee tarpeesta viestiä. Esimerkiksi kun on tarve kertoa menneestä ajasta, oppii imperfektimuodon.

– Myös monikielisyyden ajatus on kirjoitettu opetussuunnitelmaan, se että kaikkia niitä kieliä, joita luokassa osataan, voidaan käyttää vaikka sekaisin.

Sarin omassa luokassa ei ole taustaltaan englanninkielisiä lapsia, mutta siellä puhutaan englantia muulloinkin kuin englannintunnilla.

– Nykyajan nuoret ovat aivan mielettömän kielitaitoisia.

Sari ei sulje pois mahdollisuutta, että hakeutuisi vielä kielenopettajaksi, vaikka on hyvin tyytyväinen nykyiseenkin työhönsä Mäkirinteen koulussa 5.–6. luokkien opettajana.

Uran alussa Sari oli alkuopettaja eli opetti koulunsa aloittavia 1. ja 2. luokan oppilaita. Siinä hän ei kokenut olevansa omimmillaan, ja työ alkoi uuvuttaa. Häntä viehättää työskentely vähän vanhempien lasten ja nuorten kanssa.

– Murrosikäiset ovat mukavia, ihania tyyppejä, vaikka jotkut kokevatkin heidät uhkaaviksi. Haastavat oppilaat ovat työn suola. Olen rakastunut uudelleen työhöni.

Sari oli 23-vuotias mennessään naimisiin Joukon kanssa. Luukkoset asuivat Luvialla ja Uuraisilla. Haapavedelle he muuttivat vuonna 1996, kun Jouko tuli kaupungin taloussuunnittelijaksi.

– Haluttiin pohjoisemmaksi, Sari perustelee.

Vuosien mittaan Joukon työtehtävät vaihtuivat. Kaupunginjohtajana hän ehti olla kymmenen vuoden ajan, kunnes ryhtyi vuonna 2014 kunta-alan konsultiksi.

Sari sanoo, että puolison kaupunginjohtajavuosissa mukavinta oli tutustua valtavaan määrään uusia ihmisiä sekä Haapavedeltä että valtakunnallisesti. Nykyinen rooli on hänelle kuitenkin mieluisampi.

Sarin ja Joukon kahdeksasta, iältään 9–25-vuotiaasta lapsesta kolme vanhinta opiskelee Oulussa. Sari laskeskelee, että koko porukka on koolla muutaman viikon välein.

Esikoisen lähtö maailmalle oli iso muutos, mutta vähitellen Sari on tottunut siihen että lapset tulevat ja menevät ja pärjäävät kyllä.

Harrastuksena Sarilla on aina jonkin kiinnostavan asian opiskelu.

– Muutaman vuoden ajan perehdyin teknologian käyttöön opetuksessa.

– Opetan kansalaisopistossa englantia. Se on ihana harrastus. Ja piha on yksi harrastus, vaikka en myyrääkään siellä jatkuvasti.

Sari Luukkonen täyttää 50 vuotta 10.6. Hän toivottaa kaikki tervetulleeksi syntymäpäiväkahveille Noraan sunnuntaina 16.6. kello 14–17.