Viihde

Turvenuija-tunnustuksen saanut kansanedustaja Antti Rantakangas moittii, että valituskulttuuri ja ”kyläkoulupuolue” vievät Haapavedeltä päätöksentekokyvyn

Antti Rantakangas sanoo Turvenuija-haastattelussa suoria sanoja Haapaveden päätöksentekokulttuurista. Hän arvelee kuitenkin, että myös tunnustuksen myöntäneet yrittäjät ymmärtävät Haapaveden kaupungintalouden rakenteellisten uudistusten välttämättömyyden.
Antti Rantakangas sanoo Turvenuija-haastattelussa suoria sanoja Haapaveden päätöksentekokulttuurista. Hän arvelee kuitenkin, että myös tunnustuksen myöntäneet yrittäjät ymmärtävät Haapaveden kaupungintalouden rakenteellisten uudistusten välttämättömyyden. Kuva: Katariina Anttila

Antti Rantakangas kertoo kansanedustajakollegoiden vähän naureskelleen kuultuaan, että Haapaveden yrittäjät ovat myöntäneet hänelle Turvenuija-tunnustuksen.

– Kun tiedän tunnustuksen historian ja turpeen merkityksen Haapavedelle, otin tunnustuksen arvostaen vastaan, Rantakangas kertoo.

– Olen ollut eduskunnassa 20 vuotta ja puolustanut kotimaista energiaa ja turvetta. Nyt saatiin neuvoteltua hallitusohjemaan kompromissi, joka vähentää turpeen energiakäyttöä mutta ei lopeta kokonaan. Muu turpeen käyttö esimerkiksi aktiivihiilen valmistukseen ja kasvuturpeena kasvaa jatkossa, Rantakangas uskoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rantakangas oli heti eduskuntavaalien ja Keskustan historiallisen huonon tuloksen jälkeen sitä mieltä, että puoleen ei pidä lähteä hallitusneuvotteluihin. Nyt hän on kuitenkin tyytyväinen, että Keskusta on mukana hallitusvastuussa, koska hallitusohjelmaan on saatu ajettua puolueelle tärkeitä tavoitteita, kuten 600 miljoonaa euroa alempiasteisen tiestön kunnostamiseen.

– Itse vastasin säätytalolla hallitusneuvotteluissa Elinvoimainen Suomi -työryhmän toiminnasta, jossa käsiteltiin muun muassa yritystoiminnan, aluepolitiikan, maatalouden ja liikenteen kysymyksiä.

Nyt Rantakangas toimii valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana. Valiokunta käsittelee valtion talousarvion, lisäbudjetit ja kehykset, joissa määritellään valtion talouden useamman vuoden suuntaviivat sekä EU-budjettiin tehtävät Suomen lisäykset.

– Vuoden lopulla eduskunta lisää jakovaraa budjettiin, ja sen käytöstä olen Keskustan pääneuvottelija. Kyseessä on noin 100 000 – 1 miljoonan euron rahoituksia esimerkiksi vesistö- ja tiehankkeisiin. Voin luvata, että Haapavesi ei jää nollatasolle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rantakankaan mukaan myös Paakkilan kunnostamiseen saattaa olla mahdollista saada rahoitusta, kunhan hankkeeseen löytyy myös paikallista rahaa.

– Neuvottelut tästä asiasta on tarkoitus aloittaa elokuun aikana.

Haapaveden kaupungin tilanteesta Rantakangas on huolissaan. Hän huomauttaa, että kaupungin taloutta on yritetty tasapainottaa vuosikausia, eikä aikaan ole saatu oikeastaan mitään muuta rakenteellista ratkaisua kuin kulttuurisihteerin viransijaisuuden jättäminen täyttämättä – mitä hän pitää surullisena.

– Talousongelmat pitäisi saada kerralla ratkaistua niin, että kaupungin henkilökunta ei joudu vuosittain odottamaan, tuleeko lomautuksia. Kipeät päätökset pitää tehdä. Sipilän hallituskin pystyi tekemään 4 miljardin euron sopeuttamistoimet. Ei siitä kiitosta tullut, mutta valtion talous on nyt tasapainossa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rantakankaan näkemys on, että Haapavedeltä puuttuu tällä hetkellä päätöksentekokykyä.

– Se näkyy kaikessa. Hankkeet eivät etene ja talouden sopeuttamistoimia ei saada toteutettua.

– Juustohöylällä ei Haapaveden talouden ongelmia ratkaista. Liikunta- ja kulttuuriavustuksista leikkaaminen on hölmöläisen hommaa. Esimerkiksi Haapaveden Urheilijat, Reuma ja Tules ja Haapavesi Folk luovat paikkakunnalle valtavasti toimeliaisuutta pienellä avustuksella. Niihin puuttuminen ei ratkaise rakenteellisia ongelmia. Kovia ratkaisuja tarvitaan muualla, ja mieluummin tänään kuin huomenna.

Rantakangas pitää valituskulttuuria suurimpana päätöksentekoa halvaannuttavana ongelmana.

– Demokratiaan kuuluu olla eri mieltä ja äänestää, mutta jatkuvat valitukset likaavat omaa pesää.

Entä oman puolueen valtuustoryhmän päätöksentekokyky?

– Kyläkoulupuolue on ongelma. Siinä lukitaan kaikki vaihtoehdot pois.

Rantakankaan käsitys on, että Heikki Halla-aho siirrettiin puolueessa syrjään, kun hän 60-vuotishaastattelussa kertoi kannattavansa yhtenäiskoulun rakentamista. Myös Rantakankaan mielestä on tosiasioitten kieltämistä, jos Haapavedellä ei pystytä päättämään yhden kunnollisen, riittävän ison, sisäilmaltaan puhtaan ja nykytekniikalla varustetun koulun rakentamisesta ja kyläkoulujen lakkauttamisesta.

– On tosiasia, että syntyvien lasten määrä on puolittunut. Jokainen ymmärtää, että kuusi alakoulua ei voi jatkaa.

Mikäli Haapavesi ei pysty sopeuttamaan talouttaan, Rantakangas muistuttaa, että perälautana on valtiovarainministeriön asettama selvitysmies tai -nainen, jonka päätökset menevät ohi paikallisen päätöksenteon.

– Jos Haapavedestä tulee Ylivieskan tai Nivalan sivukylä, se merkitsee vain kurjistumiskierrettä.

Tässä tilanteessa Rantakangas peräänkuuluttaa kaikilta valtuustoryhmiltä vastuunkantoa ja työrauhaa Marjukka Manniselle, joka aloittaa elokuussa kaupunginjohtajan sijaisena.

– Hän on erittäin pätevä, mutta tarvitsee työhön täyden tuen. Se pitäisi kaikkein ymmärtää.

Rantakangas jättäytyi itse Haapaveden kuntapolitiikasta edellisen eduskuntakauden alkaessa ja sanoo nyt sen olleen yksi hänen elämänsä parhaista ratkaisuista.

– Kolme neljästä maanantaista meni johonkin Haapaveteen liittyvään palaveriin ja aika on nyt vapautunut muuhun. Haapaveden asioita voi hoitaa valtuustosalin ulkopuolellakin.

Haapavetisiä päättäjiä ja virkamiehiä Rantakangas kannustaa nykyistä aktiivisempaan yhteyksien ylläpitoon niin valtion kuin maakunnankin hallintoon.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä