tiistai 25.2.2020 | 05:06
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Päivyri

Karjalainen luonteenlaatu vetää Teuvo Näätästä ihmisten pariin – 70 vuotta täyttävä yhdistysaktiivi aikoo raivata kalenteriinsa enemmän omaa aikaa

SUVI HYTTINEN Haapavesi-lehti
Ke 23.10.2019 klo 06:00

Yhdistystoiminta, luottamustehtävät ja harrastukset täyttävät Teuvo Näätäsen kalenterin niin, että mies on ollut eläkepäivillä kiireisempi kuin koskaan ennen. Paikallisista yhdistyksistä Teuvo vaikuttaa Selkäyhdistyksessä, Suomi-Venäjä-seurassa, Haapaveden Eläkeläisissä ja Haapaveden Karjalaisissa. Muita luottamustehtäviä hänellä on vanhus- ja vammaisneuvostossa, ympäristöterveyslautakunnassa, jätelautakunnassa ja Haapaveden–Siikalatvan kuntayhtymässä.

– En ole oikein osannut kieltäytyä mistään. Olen kokenut, että jos minua on johonkin pyydetty, on minun antamaa panostusta myös jotenkin arvostettu.

Yhdistystoimintaan Teuvoa on vetänyt myös karjalainen luonteenlaatu. – Yhdessäolo ja seurustelu toisten ihmisten kanssa on ollut minulle aina tärkeää, hän tuumii.

Kahdeksannelle vuosikymmenelle siirtymisen myötä Teuvon aikomuksena on karsia pakollisia menemisiä. Jäähdyttely alkoi jo viime kunnallisvaaleista, jolloin hän jäi pois Vasemmistoliiton ehdokaslistoilta liki 30 vuoden rupeaman jälkeen. Kuluvan vaalikauden päättyessä hän aikoo jättää kunnalliset luottamustehtävät kokonaan.

– Seuraan kyllä yhteiskunnallisia asioita tarkkaan. Ne ovat aina kiinnostaneet. Korjaamista yhteiskunnasta löytyy aina.

Vasemmistolaisuuden Teuvo kertoo olleen itselleen aina selvä valinta, jota ei ole tarvinnut puntaroida.

– Omia lähtökohtia ajatellen minulla ei ole ollut muita vaihtoehtoja. Periaatteet ovat kansakunnan kantava voima, eivät leikkikalu, jota vaihdetaan mielialojen mukaan.

Haapaveden kaupungin tilannetta Teuvo ei pidä erityisen huolestuttavana.

– Kaikki kunnat ovat tänä päivänä aika heikoilla. Pahinta Haapavedelle on se, että työssäkäyvä väki tahtoo häipyä. Säästöohjelma varmasti on tarpeen, mutta koulujen kohtaloa pitäisi nyt miettiä tarkkaan. Niiden häviäminen voi olla kuolinisku kylille.

– Muutenkin kuntalaisten mielipiteitä pitäisi yrittää kuunnella enemmän. Aina sieltä saattaa nousta joku hyvä tai ihan hullukin ajatus, jota kannattaisi jalostaa.

Vanhus- ja vammaisneuvostossa toimiessaan Teuvo on huomannut, että vapaaehtoistyö olisi tervetullutta ja tärkeää apua hoitolaitoksissa.

– Sitä pitäisi jaksaa harrastaa muulloinkin kuin kerran vuodessa vanhustenviikolla. Neuvoston jäsenten kesken on sovittu, että jokainen käy omien aikataulujensa mukaan seurustelemassa tai ulkoilemassa vanhusten kanssa.

Paikallisista yhdistyksistä hän mainitsee ainakin Leijonien tekevän säännöllistä vapaaehtoistyötä vanhusten parissa.

Lähtöisin Teuvo on Leppiojalta, samalta paikalta, jossa nykyinenkin koti sijaitsee. Lapsuudenkoti oli parin lehmän pienviljelystila. Evakkona Karjalan Soanlahdelta tullut isä hankki lisätuloja kuorma-autoilijana.

– Isä ei koskaan hävennyt tai peitellyt siirtolaistaustaansa. Hän oli evakoksi lähtiessään jo 15-vuotias, joten sota-ajat ja evakkotaival olivat hyvässä muistissa.

– Lapsuus Leppiojalla oli oikein mukavaa aikaa, vaikka köyhää olikin. Luonto oli lähellä, eikä tekemisestä tai kavereista ollut puutetta.

Teuvo kävi koulunsa Korkatissa, minkä jälkeen muutama vuosi vierähti tukinajossa isän matkassa. Armeijan jälkeen hän teki hetken rakennushommia pääkaupunkiseudulla, mistä matka jatkui Ruotsiin Saabin tehtaalle.

– Suomessa oli niin huono työllisyystilanne, että se vei Ruotsiin. Siellä oli jo tuttujakin, jotka houkuttelivat.

Ensimmäinen Ruotsin-reissu kesti toista vuotta, minkä jälkeen Teuvo palasi pariksi vuodeksi Haapavedelle leipomon pullakuskiksi. Toinen reissu naapurimaahan kesti kuusi vuotta.

–  Ruotsissa oli hyvät palkat Suomen ansioihin verrattuna, ja yhtiö piti työntekijöistä hyvää huolta. Kieltäkin opin sen verran, että pärjäsin jokapäiväisessä elämässä.

Ruotsin vuosina Teuvo meni naimisiin ja perhe kasvoi kahdella tyttärellä. Esikoisen tullessa kouluikään Näätäset päättivät palata Suomeen. Alkuun perhe asettui Rantsilaan, jossa Teuvo pyöritti autokorjaamoa ja maalaamoa. Ihosairaus pakotti kuitenkin vaihtamaan alaa, ja Teuvo kouluttautui radio-, puhelin- ja televisioasentajaksi.

– Siinä vaiheessa muutettiin Leppiojalle ja tehtiin kotipaikan vinttiin oma asunto. Sieltä kuljin melkein kolme vuotta viikot Ruotsin puolella Ylitorniolla opiskelemassa.

Koulun jälkeen Teuvo teki pätkiä Kukkuran Aaron radiohuollossa, Darekonilla ja traktorihommissa turvesoilla. Vuonna 1992 hän ryhtyi pyörittämään kehystysverstasta.

– Enimmäkseen tehtiin valokuvakehyksiä metallista ja puusta, jonkin verran myös taulujen kehyksiä. Markkina-alueena oli koko Suomi ja asiakkaita muutama sata, valokuvaamoja ja alan erikoisliikkeitä.

Verstas toimi alkuun Ojakylällä vuokrahallissa, myöhemmin Leppiojalla Näätästen vanhassa navetassa.

– Kehyksiä tehtiin kymmenen vuotta. Sitten alkoi pumppu pettää ja piti lopettaa.

Läpi elämän seuranneena harrastuksena Teuvolla on ollut lukeminen.

– Olen aika kaikkiruokainen lukija, mutta erityisesti historia, sotahistoria ja elämäkerrat kiinnostavat. Dekkareita menee välillä kevennykseksi ja jopa runojakin.

– Tuntematon sotilas pitää lukea aina kerran vuoteen, samoin Mika Waltarin historialliset romaaneja tulee luettua aina uusiksi.

Myös opiskelun Teuvo listaa elinikäisiin harrastuksiinsa. Tällä hetkellä hän käy sekä englannin että venäjän kielen kursseilla. – Olen käynyt kielikursseja ennenkin. Pysyy mieli virkeänä, kun yrittää opiskella jotakin uutta, ja aina sieltä muutama sana tarttuukin muistiin.

Kunnostaan Teuvo pyrkii pitämään huolta pelaamalla lentopalloa. Vatjusjärven koululla palloillaan sekaporukalla kolmesti viikossa.

Tulevaisuudessa Teuvo haaveilee aikaa riittävän enemmän sähkölaitteiden näpertelyyn.

– Siirryttiin kotitalossa puulämmityksestä maalämpöön, ja raivasin sen myötä pannuhuoneeseen pienen verstaan. Siellä kuluu aika. Myös kirjastoa olisi tarkoitus ruveta käyttämään entistä enemmän ja harrastaa matkustelua lasten ja lastenlasten kanssa.

Teuvo Näätänen

syntynyt Haapavedellä 28.10.1949

työskennellyt mm. maalarina Saabin tehtaalla Ruotsissa ja kehystämöyrittäjänä Haapavedellä

harrastaa yhdistystoimintaa, lukemista, lentopalloa, kielten opiskelua

toiminut pitkään kunnallispolitiikassa Vasemmistoliiton riveissä

perhe: vaimo Leila, 2 tytärtä, 3 lapsenlasta

viettää merkkipäiväänsä lähipiirissä

#