Paikallisuutiset
Vs. kaupunginjohtaja Marjukka Manninen: Kouluverkkoratkaisun lykkääminen ajaisi kaupungin talouden nopeasti katastrofiin – Mieluskylän koululla hyvä mahdollisuus säilyä pitkään
Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee tiistaina kouluverkkoselvitystä, joka on tehty virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuvassa työryhmässä.
Selvityksen pohjalta virkamiehet ovat päätyneet esitykseen, joka ei ollut mukana ennalta selvitettäviksi määritellyissä vaihtoehdoissa: Mieluskylän ja keskustan koulujen säilyttämiseen, Humalojan sekä Vatjusjärven koulujen lakkauttamiseen ensi syksynä ja Vattukylän koulun sulkemiseen oppilasmäärän, taloustilanteen tai koulun kunnon niin vaatiessa.
– Työryhmässä oli monenlaisia näkemyksiä siitä, mikä olisi paras vaihtoehto. Kaikki vaihtoehdot on selvitetty ja kokonaisuutta katsoen päädytty tähän esitykseen. Haapavedellä on kova tahtotila siihen, että joku kyläkoulu säilyy, ja Mieluskylän koulu on nähty sekä talouden että toiminnallisuuden kannalta järkevimpänä vaihtoehtona, toteaa vs. kaupunginjohtajaMarjukka Manninen.
– Mieluskylälle on helppo kulkea kouluun Humalojankin alueelta, jos niin halutaan. Alueen väestöpohja on sellainen, että koulun olisi mahdollista säilyä aika pitkäänkin noin 60 oppilaan kouluna, eli kyse ei ole laastaroinnista vaan aidosta vaihtoehdosta, hän jatkaa.
Nykyisen kouluverkon säilyttäminen Haapavedellä ei ole Mannisen mukaan kaupungin talouden kannalta mahdollinen vaihtoehto. Kaupungin konsernitaseeseen kertynyt noin neljän miljoonan euron alijäämä ylittää kriisikuntakriteerit 2020, ja se tulee kuntalain mukaan kattaa neljän vuoden kuluessa.
Tämä tarkoittaa sitä, että vuosille 2021-2024 kaupungin velvoitteena on päästä noin miljoonan euron ylijäämään per vuosi. Kouluverkon supistamisella ja vuodeosastotoimintojen uudelleen järjestelyillä sekä 1 miljoonan euron muilla toiminnallisilla säästöillä tavoitellaan noin 2–3 miljoonan euron pysyviä vuosisäästöjä.
Mannisen mukaan kaupungin palvelurakenteessa ei ole muita vaihtoehtoja riittävän suuriin säästöihin. Lakisääteinen tasapainotusvelvoite tarkoittaa sitä, että kaupungin on löydettävä vielä koulu- ja vuodeosastoratkaisujen lisäksi noin miljoonan euron vuotuiset säästöt juoksevista menoista neljän vuoden ajan.
– Taloustilanne on niin kriittinen, että meidän on pakko tehdä rakenteellisia korjauksia palveluverkkoon. Odottelu ei ole vaihtoehto. Ratkaisujen aika on nyt, ei myöhemmin. Muuten emme saa riittävän isoja säästöjä aikaan muutamassa vuodessa, ja kaupungin talous ajautuu katastrofiin, Manninen toteaa.
– Keskusteluissa on noussut välillä esiin, että miksi kaupunki ei käynnistä yt-neuvotteluja ja hae säästöjä vähentämällä henkilöstöä. Kuntapuolella henkilöstömitoitukset ovat kuitenkin niin säädeltyjä, että väkeä ei juurikaan pystytä vähentämään, ellei ensin päätetä mitä palveluita lopetetaan tai järjestellään uudelleen, Manninen toteaa.
Myös kuntalaisten taholta kaupungille on toimitettu listaa mahdollisista säästökohteista. Manninen pitää hienona asiana sitä, että säästöjä on herätty miettimään laajemminkin.
– Listalla olleita pieniäkin säästökohteita tarvitaan, mutta niillä saadaan aikaan vain hienosäätöä. Kahden miljoonan euron säästöjä ei saada aikaan juustohöylällä.
Vaikka kaupungin tilanne on haastava, ei se Mannisen mukaan missään nimessä ole mahdoton, mikäli päätöksentekokykyä ja -halua nyt löytyy.
– Jos kouluverkkoratkaisu ja vuodeosastotoimintojen uudelleen järjestelyt saadaan nyt toteutettua, meillä on aidosti mahdollisuus saada talous tasapainoon.
Entäpä jos päättäjät eivät hyväksy ratkaisuja?
– Silloin sama ralli käynnistyy välittömästi uudelleen. Säästöt on pakko löytää jostakin. Talouden tasapainottaminen ja uuden suunnan löytäminen on myös edellytys sille, että kunta pysyy itsenäisenä.
Manninen muistuttaa, että Haapavedellä on myös paljon vahvuuksia, muun muassa poikkeuksellisen laajat opiskelumahdollisuudet, monipiirteinen ympäristö vesistöineen ja korkeuseroineen, laajat ja laadukkaat harrastusmahdollisuudet sekä monipuolinen yrityskenttä.
Isona mahdollisuutena hän näkee tulevat hankkeet, kuten NordFuelin ja tuulivoiman. Myös työllisyystilanne on valoisa. Syyskuun työttömyysaste oli Haapavedellä 6,9%, eli parempi kuin yhdessäkään naapurikunnassa ja maakunnankin kärkikastia.
– Näihin asioihin ja erityisesti elinvoima- ja vetovoima tekijöihin pitää pystyä satsaamaan jatkossa entistä enemmän. Tämä on mahdollista, jos emme seisota resursseja epätarkoituksenmukaisissa, taloudellisesti kestämättömissä rakenteissa.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
