perjantai 13.12.2019 | 12:03
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Kari Kangasharju kirjoittaa kolumnissa pakurista ja muista metsän arvosienistä – Sienien viljelystä on tulossa yksi tapa hyödyntää metsää taloudellisesti

Haapavesi-lehti
Ke 27.11.2019 klo 00:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Metsällä on minulle ensisijaisesti luonto-, maisema- ja virkistysarvo, mutta tässä käsittelen metsän taloudellista merkitystä. Perinteisesti metsän tuottoa on saatu lähinnä vain puun myynnistä saha- ja selluteollisuudelle. Lähitulevaisuudessa valikoima tulee laajenemaan monipuolisempaan metsän hyödyntämiseen. Yksi taloudellisesti merkittävä ala tulevaisuudessa on arvosienten viljely.

Arvosieniä ovat muun muassa lakkakääpä ja koivun pakuri, jota myytiin sota-aikana kahvin korvikkeena nimellä Tikkatee. Näitä sieniä sanotaan Japanissa ja muualla Aasiassa lääkinnällisiksi sieniksi, mutta EU:ssa niitä saa sanoa vain erikoissieniksi.

Pakurilla on vuosituhansien käyttöhistoria. Jäämies Ötzi -muumion lääkelaukussa oli pökkelö- ja taulakääpää, mutta ei pakuria, koska se kasvaa vain pohjoisella vyöhykkeellä. Suomen vanhin kirjallinen maininta löytyy Seitsemästä veljeksestä, jossa mainitaan Taula-Matti, ”joka kirves kourassa etsiskeli kääpiä ja pakurimöhkäleitä”.

Nykyään tehdyt laboratorio- ja eläinkokeet pakurista ovat olleet lupaavia, mutta kliinisiä kokeita ihmisillä on tehty vasta vähän. Siksi ei vielä tunneta, mikä on se mekanismi, joka vaikuttaa terveyttä edistävästi.

Osaa sienistä käytetään lääketeollisuuteen. Sveitsiläinen yritys ostaisi Suomesta lampaankääpää enemmän kuin sitä ehditään poimia. Sveitsiläiset ovat löytäneet siitä jonkin aineen, jota he eristävät lääketeollisuuden käyttöön. Lupaavin markkina-alue on Japani, koska sinne ostettaisiin arvosieniä mieluummin Suomesta kuin Kiinasta, joka täyttää tällä hetkellä 80 % maailman sienimarkkinoista.

Jonkin verran sieniä viljellään Suomessa viljelylaitoksissa, mutta sellaisen perustaminen ja ylläpito on suuri investointi. Arvosienten viljely metsässä on tulevaisuuden ala, jolloin kulut ovat huomattavasti pienemmät.

Luonnonvarainen pakuri on melko harvinaista. Noin 10 000 koivun joukosta löytyy keskimäärin vain yksi koivu, jossa on pakuria. Etelä-Korean lupaavien kokeiden innoittamana Suomessa kehitettiin ensimmäisenä maailmassa menetelmä, jolla lakkakääpää ja pakuria pystytään istuttamaan menestyksekkäästi. Tämän kehittäjänä oli Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä. Menetelmässä ei yritetä tartuttaa itiöitä, vaan puuhun viedään suoraan valmis sienirihmasto, joka ei leviä muihin puihin. Myös Metsäkeskus on mukana hankkeissa, joissa edistetään arvosienten viljelyä.

Jokamiehenoikeudet Suomessa ovat arvokasta kansallisomaisuuttamme. Niiden piiriin eivät kuitenkaan kuulu viljellyt sienet, koska niissä on kiinni huomattava tuotantopanos. Luonnonvarainenkaan pakuri ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, koska sitä ei voi irrottaa puuta vahingoittamatta.

Koivua voi hyödyntää monipuolisesti, jos keväällä juoksuttaa siitä mahlaa ja sen jälkeen istuttaa pakuria. Pakurisadon keräämisen jälkeen koivu kaadetaan polttopuuksi, ja kantoon voi vielä istuttaa lakkakääpää, josta kerätään satoa vuosittain. Näin voi metsänomistaja toimia rinnakkain luonnon lahottajasienten kanssa ja molemmat saavat hyödyn.

Kari Kangasharju

Sveitsiläinen yritys ostaisi Suomesta lampaankääpää enemmän kuin sitä ehditään poimia.

#