tiistai 25.2.2020 | 05:55
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Folkit ja huumori toivat 50 vuotta täyttävän Janne Kollinin takaisin Haapavedelle – ja täällä hän on luvannut pysyä niin kauan kuin lapset ovat koulussa

KATARIINA ANTTILA Haapavesi-lehti
Ke 12.2.2020 klo 01:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Janne Kollin ei ole elämässään päässyt pitkälle – jos sallitte ilmauksen. Hän asuu Haapaveden keskustassa vain parin sadan metrin päässä lapsuudenkodista. Vanhemmat pitivät Jokelan kone -nimistä kodinkoneliikettä, ja Jokela oli Jannekin sukunimeltään.

– Isä oli adoptoitu Haapavedelle. Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Kollin, Janne kertoo nimensä taustoja. Jannelle oli aina selkeä juttu, että hän haluaa Kolliniksi. Viimeisiä kertoja hän muistelee olleensa Jokelan Janne vuonna 1989, kun kirjoitti ylioppilaaksi Haapaveden lukiosta.

Lukion jälkeen Janne asui reilun kymmenen vuoden ajan Oulussa ja Helsingissä, opiskeli merkonomiksi ja teki monenmoista siivoustöistä opettajan sijaisuuksiin ja puhelinmyyntiin.

– Mietin siistiä sisätyötä, jossa voisin käyttää konetta.

Jannesta tuli palkkajärjestelmiin erikoistunut järjestelmäasiantuntija. Hän kertoo matematiikanopettaja Monon todenneen lukiossa, että Jannesta ei tule insinööriä. Janne oli samaa mieltä. Mutta insinöörin töitä hän nyt tekee.

Jannen työnantaja on jo 23 vuoden ajan ollut 4000 työntekijän CGI, jonka suomalaisista työntekijöistä todella monet tekevät etätöitä. Niin Jannekin. Parin kuukauden välein Jannen on käytävä Tampereen konttorilla, mutta enimmäkseen hän tekee töitä makuuhuoneessaan ja pitää yhteyttä työkavereihin videoneuvotteluilla. Hän tykkää etätöistä.

– Konttorilla on liikaa häiriötekijöitä.

Etätyön hyviä puolia on muun muassa se, että Janne on helposti lastensa saatavilla. 5.-luokkalainen Eppu ja 7.-luokkalainen Aasa asuvat joka toinen viikko isänsä luona. Mukana kulkevat myös Sappi ja Yoda, Schapendoes-rotuiset karvaturrit, .

– Lapset ovat täällä myös monesti niinä toisina viikkoina ennen ja jälkeen koulun. Aina ei oikein tiedä kumman viikko on, kun lapset ja koirat ovat jatkuvasti täällä.

– Yhteishuoltajuus sujuu hyvin. Joka toinen viikko on aikaa itselle ja joka toinen viikko täysi huomio lapsille, Janne sanoo.

Janne kertoo luvanneensa, että asuu Haapavedellä siihen asti, kun Eppu kirjoittaa ylioppilaaksi.

– Sitten näkee, mitä keksii.

Janne alkoi aikanaan Etelä-Suomessa kaivata pohjoissuomalaista huumorintajua. Hän palasi vuonna 2001 Haapavedelle.

– En koskaan ole tuntenut vastenmielisyyttä Haapavettä kohtaan. Moni ajattelee lukion jälkeen, että ei-koskaan-haapavetiseksi. Minulla jäi nuoruudesta Haapavedellä hyvä fiilis. Sitten monta vuotta tuli käytyä täällä aina Folkien aikaan. Se piti kiinni. Oli sellainen olo, että täällä tapahtuu ja on elämää, Janne kertoo.

– Nyt olen noin kymmenen vuotta ollut Folkin hallituksessa. Taloudenpito on hallituksen tärkein tehtävä. Taiteellinen puoli ei kuulu meille vaan taiteelliselle johtajalle, ja ohjelma on ollut joka vuosi aivan loistava – erilaista musiikkia, jota ei tulisi muuten kuunneltua.

Viime aikoina Jannen Folk-suhdetta on tiivistänyt vielä se, että hänen lapsensa ovat Folkien kautta innostuneet soittamisesta.

Mikä Folkin taloudellinen tilanne on?

– No, sehän on voittoa tavoittelematon yhdistys. Rahaa ei ole liikaa, mutta surkeampiakin aikoja on ollut kuin nyt. Yksi sadekesä vuosia sitten tuhosi hyvän talouden, mutta siitä on pikkuhiljaa noustu. Avustuksista ollaan kuitenkin täysin riippuvaisia.

– Tuntuu etteivät päättäjät ole ihan kartalla asiasta. Luullaan että on jotenkin erikoista, että kaupunki tukee tällaista tapahtumaa. Mutta esimerkiksi Oulaisissa kaupunki laittaa rahaa Musiikkiviikkoihin ja Pyhäsalmella Täydenkuun tansseihin. Ylivieskassa kaupunki järjestää Sun Pampasin, eikä pääse hyötymään loistavasta talkootyöstä, joka on Folkeille elintärkeää ja iso taloudellinen säästö.

– Kaupungin tuki on tärkeä sen vuoksi, että muut avustusten antajat katsovat saako tapahtuma paikallista tukea eli arvostetaanko sitä paikkakunnalla. Jos ei, niin muutkin avustukset jäävät saamatta. Sehän tarkoittaa Folkien loppua ja todennäköisesti Folk-kurssienkin loppumista tai ainakin hiipumista.

– Ja tämä taas tarkoittaa sitä, että Haapavesi menettää tuloja paljon enemmän kuin tuon 20000. Festivaaliorganisaation ostoista ja muista kuluista 50000 euroa kohdistuu Haapavedelle. Tämä summa sisältää paikallisten yhdistysten palvelujen ostoa. Lisäksi menetetään samalla Folkien mainosarvo.

– Oikeastaan on ihan väärin puhua avustuksesta. Parempi termi olisi sijoitus. Toivon, että päättäjät ottavat huomioon nämä faktat, eivätkä lähde mukaan isoäänisten huutajien joukkoon vaatimaan avustuksen lopettamista, vaikka populismilla ääniä saakin.

Janne oli perustamassa Haapavedelle vihreitten paikallisosastoa vuonna 2007.

– Esikoinen oli vuoden ikäinen, ja oli kauhea halu tehdä maailmasta parempi. Kai se vihreys jäi etelänreissusta.

Vihreät eivät ole saanut Haapavedellä kuntavaaleissa läpi ehdokkaita. Viime vaaleissa Janne oli ehdolla Vasemmiston listalta ja on nyt hyvinvointilautakunnan jäsen. Seuraavien vaalien suhteen Janne ei vielä ole tehnyt päätöstä.

– Ongelma on, kun en jaksa katsoakaan sitä showta, niin miten siellä jaksaa istua. Ja jos pääsisi läpi, vaatisi kauheasti aikaa perehtyä asioihin. Tykkään lasten kanssa pelata ja peuhata, ja lapsillekin vielä kelpaa mun seura. Politiikka olisi lapsilta pois. No, sen näkee sitten.

Janne juhlii Kytökylän Kopsalla lauantaina 15.2. kavereitten kanssa.

– Kun on vielä hengissä, niin pitää juhlia ja tavata ystäviä eri piireistä. Jos joku on jäänyt kutsumatta, joka tuntee itsensä kaverikseni, niin tervetuloa. Juhlat alkavat kello 15 ja jatkuvat niin kauan kuin hereillä pysyy.

#