maanantai 1.3.2021 | 09:36
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Anri Juntto on välipäivien kolumnissa lukutunnelmissa

Ti 29.12.2020 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Terkkuja täältä kirjojen ja suklaiden täyttämien lomapäivien seasta! Niin koitti taas tämä odotettu keskitalven juhla vapaineen stressinhuuruisten lomanalusviikkojen jälkeen. On siivottu, leivottu ja oltu kauhean kiltteinä. Ja kaiken huipuksi vielä siltä varalta, ettei Joulupukki ole hänelle lähetettyjä kirjeitään ehtinyt lukea, on täytynyt joulupukin virkaa yrittää hoitaa meistä aika monenkin.

Nykyään lahjojen vaihtaminen lienee vähäisempää kuin joitakin aikoja sitten, mutta tuleehan tilanteita vastaan itse kullekin, niin jouluna, merkkipäivien tai erilaisten juhlien kohdalla, kun jotain vain on keksittävä. Turhanpäiväisten tavaroiden jakamisen sijaan on onneksi vaihtoehtoja lahjakorttien, elämysten tai hyväntekeväisyyteen lahjoitettujen toisenlaisten lahjojen muodossa. Ja vaikka kuinka turhuudelta tuntuu ajatus lahjapapereita tursuavista roskapöntöistä tai paperinkeräysmolokeista, onhan niitä papereita mukava saada vähän rapistella itsekin. Ihan vähän… (Ja tähän kohtaan voit kuvitella sellaisen hymiön, jossa allekirjoittanut hihittää käsi suun edessä.)

Minun jouluissa paketeista on aina löytynyt kirjoja. Jo lapsuuskodissani oli jokaisen tapana linnoittautua lahjakirjojen ja suklaiden kanssa välillä omaan rauhaan, ja tuo sama perinne on siirtynyt kotiini omien lasten kanssa. Mutta jos jalat ovat tukevasti maan kamaralla, helposti miettii eivätkö kirjatkin ole turhuuksia omistaa. Kirjastostahan niitä saa lainata korttia vilauttamalla, ja luettuasi saat palauttaa ne samaan paikkaan, eivätkä ne jää omien hyllyjen ja kaappien tukkeeksi, kun ihmetellään miksi säilytystila on taas loppumassa. Vaihtoehtona myös äänikirjapalvelut, jotka eivät myöskään vie tilaa, ja niitä voi näppärästi lukea niin lenkkeillessä, leipoessa kuin lumia kolatessakin sivuakaan kääntämättä.

Tutkimuksissa on havaittu, että kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa verrattuna kirjoja lukemattomaan kaveriin, jonka sanavarastossa pyörii vain runsaat 15 000 sanaa. Aikamoinen ero. On helppo ymmärtää sen vaikutus moniin asioihin elämän varrella, niin henkilökohtaisissa päämäärissä kuin yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa. Tutkimusten perusteella lukeminen myös vähentää stressiä, suojelee aivoja muistisairauksilta ja parantaa kykyä ymmärtää toisia ihmisiä. Toisessa tutkimuksessa havaittiin vanhempien arvostuksella ja omalla toiminnallaan olevan suuri merkitys lapsen lukuharrastuksen ruokkimiseen, ja muhkeat kirjahyllyt kotona edistävät myös lasten kykyä ymmärtää lukemansa.

Eli kirjat ovat aika mainioita lahjaideoita, sillä hyöty niistä onkin moninkertainen paitsi lukijalle, myös jälkikasvulle. Mutta välillä voi niidenkin määrää vähentää ja laittaa uuteen kiertoon niitä, mitä ei enää usko lukevansa, kuten lapsetkin raskivat laittaa uuteen kotiin lelut millä eivät enää leiki. Nukke nimeltään Katariina Anttilakin on jo aikaa sitten muuttanut meiltä muualle, ehkäpä kassillinen kirjoja joutaisi lähtemään myös.

Anri Juntto

Mutta jos jalat ovat tukevasti maan kamaralla, helposti miettii eivätkö kirjatkin ole turhuuksia omistaa.

#