torstai 25.2.2021 | 12:28
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Jaakko Meriläinen kirjoittaa kolumnissa vaaleista koronan varjossa: Tällaisena aikana tositiedolla on entistä suurempi merkitys — myös kunnissa

Ti 26.1.2021 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kevään kuntavaalit käydään poikkeuksellisissa olosuhteissa. Turvallisten vaalien järjestäminen korona-aikaan aiheuttaa varmasti päänvaivaa vaalien järjestäjille, mutta korona voi myös rapauttaa kansalaisten äänestystahtoa.

Kansainvälinen vaalijärjestelmäyhdistys kirjoitti jo kesällä pandemian aiheuttamasta turbulenssista. Likipitäen 70 maata tai aluetta oli joutunut lykkäämään vaalejaan kansanterveydellisistä syistä. Jos joku oli kuitenkin onnistunut vaalinsa järjestämään, oli äänestysprosentti tipahtanut aiemmasta huomattavasti.

Yhteiskuntatieteilijät ovat todenneet saman ilmiön tilastoissa niin korona- kuin aiempienkin epidemioiden kohdalla. Eikä isoilla kansanterveysshokeilla ole ollut vaikutusta ainoastaan vaaliuurnille raahautumiseen; ne ovat vaikuttaneet myös äänestyskäyttäytymiseen.

Kun tämän vuosituhannen ensimmäinen pandemia, H1N1 eli sikainfluenssa, alkoi levitä Meksikossa maaliskuussa 2009, olivat kongressivaalit jo ovella. Omassa tutkimuksessamme havaitsimme, että äänestysprosentti laski enemmän sellaisilla alueilla, joilla tautipiikki oli korkeampi. Olipa sikainfluenssa myös isku valtapuolueelle. Sen kannatus laski erityisesti paikoissa, joissa oli paljon H1N1-tapauksia.

Esimerkkejä löytyy muualtakin. Tuore tutkimus arvioi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi tullut uudelleenvalituksi ilman koronaviruksen aiheuttamaa tartuntojen hyökyaaltoa. Toinen tutkimus puolestaan tarkasteli sata vuotta sitten maailmalla jyllänneen espanjantaudin vaikutuksia Yhdysvaltain vaaleihin. Sekin sai äänestäjät rankaisemaan hallitsevaa puoluetta.

Vaikka Suomen valtionjohto on pärjännyt tähän saakka kohtuullisesti koronan kanssa, nähtäväksi jää, kuinka äänestäjät reagoivat. Saattaa olla, että pandemia koetaan kansallisena juttuna, joka ei juuri kuntavaalien tulosta heiluttele. Toisaalta pandemia on nyt kaikkien huulilla. Ei kenties ole kaukaa haettua, että monen äänestäjän puoluevalinta riippuisi tavalla tai toisella vallitsevista olosuhteista.

Kuka mahtaa selvitä pandemiavaalien voittajana? Kriisinhallinnassa onnistuminen voi olla hyväksi hallituspuolueille, mutta ne eivät välttämättä ole ainoa hyötyjä. Äänestäjillä on tutkimusten mukaan tapana etsiä turvaa populisteista erisorttisten kriisien jälkimainingeissa. Matala äänestysprosentti palvelee niin ikään politiikan ääripäitä.

Voikin olla, että populistit korjaavat koronan hedelmät kuntavaaleissa. Tässä epäilyksessä piilee tosin pieni ironian siemen. Esimerkiksi Amerikan mantereella populistijohtajat ovat osoittaneet joko kyvyttömyytensä tai silkan haluttomuutensa suojella kansalaisiaan uudelta koronavirustaudilta.

Eikä kotimaassakaan hirveän vahvasti mene. Monet suomalaispopulistit ovat kunnostautuneet koronavirusta ja rokotteita koskevien salaliittoteorioiden viljelemisessä. Ilmiö on huolestuttava. Tällaisena aikana tositiedolla on entistä suurempi merkitys — myös kunnissa.

Jaakko Meriläinen

Tällaisena aikana tositiedolla on entistä suurempi merkitys — myös kunnissa.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.